HUOM! Wilmaan kirjaudutaan "Kirjaudu lappee.fi tai edu.lappeenranta.fi -painikkeella". EI käyttäjänimellä ja salasanalla! Oppilaan kirjautumisohjeet aukeavat linkistä: Oppilaan ohjeet

7. Liitteet

Liite 1: Tukipalveluiden tarkentuva vastuualuekuvaus

  • Meita, Tietohallinto ja Eduks sopivat yhteiset osallistamisen ja viestinnän periaatteet. 
    • Eduks toimii vuorovaikutuskanavana asiakkaiden kanssa (osallistaminen, kuuleminen, tiedottaminen ja näiden tarpeen tunnistaminen).
    • Eduks tukee Tietohallinnon ja Meitan uudistusten jalkauttamista ja viestintää varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa.

Eduks 

  • Koulujen ja lukioiden TVT-ongelmien ensivasteyksikkö.
  • Lähituki kouluilla ja lukioilla.
  • Opetushenkilöstön- ja oppilaslaitteiden ylläpito. (puhelimet, tietokoneet, tabletit ym.).
  • Henkilöstön koulutus.
  • Kehittämistyö.

Tietohallinto

  • Yhteisten infrapalveluiden järjestäminen.
  • Meitan IT-palveluiden sopimusten varmistaminen. 
  • Hallinnon ohjelmistopalveluiden ja niiden tuen järjestäminen.
  • Keskitetty laitehankinta.  
  • Oppilas- ja asiakastietojärjestelmien hankinta ja tukipalvelut. (Primus, Kurre, Wilma, Vesseli/eDaisy).
  • Digitaalisen turvallisuuden vastuutaho.

Meita 

  • Hallintoverkon laitteiden ylläpito.
  • Verkot.
  • Tulostus.
  • Identiteetinhallinta / tunnushallinta.
  • Yhteisiä infrapalveluita.

Yksiköt

  • Henkilöstön perehdytys.
  • Sitoutuminen toimialan sääntöihin ja ohjeistuksiin.
  • Yksikön esimies vastaa yksikön digitaalisesta turvallisuudesta.
  • Opettaja vastaa omasta ja oppilaidensa digitaalisesta turvallisuudesta sekä sen toteutumisesta.
  • Opettajat sitoutuvat TVT-opetussuunnitelman/LOPS:n sekä viestintäohjeistuksen toimintatapoihin ja tavoitteisiin.

Liite 2: Resurssikuvaus 12/2022

  • Laitteet:
      • Perusopetus: Oppilaille koulun käyttömäärärahoista, opettajille keskitetty laitehankinta.
      • Lukiot: Oppilaille keskitetty laitehankinta, opettajille omista määrärahoista.
  • Tekninen lähituki:
      • Perusopetus:  Eduksin koordinoimana. (Digarit)
      • Lukiot: omasta budjetistaan. (Osa-aikainen digari)
  • Pedagoginen lähituki:
    • TVT-vastaavat yksiköiden käyttömäärärahoista.
  • Järjestelmät:
    • Tietohallinto ja toimialan keskitetyt TVT-määrärahat.
  • Pedagogiset sovellukset:
    • koulujen/lukioiden käyttömäärärahoista.
  • Eduksin tuki- ja koulutuspalvelut:
    • hankerahoituksella (~80%) sekä omalla kiinteällä budjetillaan (~20%).
  • Verkko- ja tulostuspalvelut:
    • Ostopalveluna Meitalta tietohallinnon keskitetyllä määrärahavarauksella.

 

Liite 3: Palvelumuotoilukeskustelujen tiivistelmä

Nykytila-analyysi toteutettiin palvelumuotoilukeskustelujen avulla. Palvelumuotoilukeskusteluja käytiin yhteensä yhdeksän joulukuun 2021 ja helmikuun 2022 aikana. Varhaiskasvatuksessa käytiin keskustelut erikseen esimiesten ja muun henkilöstön osalta ja kummallakin lukiolla, Kimpisellä ja Lyseolla, oli omat keskustelut. Loput viisi keskustelua olivat perusopetuksen vastuualueittain Joutsenon, Kesämäen, Kimpisen, Lauritsalan ja Sammonlahden alueille. Keskusteluihin osallistui vastuualueiden rehtoreita ja muita esimiehiä, TVT-vastaavia, digitukihenkilöitä, opettajia sekä Eduksin henkilöstöä.

Palvelumuotoilukeskustelujen tavoitteena oli tuoda asiakasymmärrys sellaiseen muotoon, että se on helposti omaksuttavaa ja kirkastaa asiakkaiden tavoitteita ja ongelmia. Keskustelut analysoitiin alueittain. Kiteytyneihin ongelmiin ja tavoitteisiin pyritään reagoimaan nopeasti ja systemaattisesti. 

Jokaisessa palvelumuotoilukeskustelussa nousi esiin verkkoyhteyksiin liittyvät ongelmat. Osassa toimipaikoissa ongelmat ovat toimipaikan ulkopuolisten yhteyksien ongelmia, jotka ilmenevät yhteyden pätkimisenä ja hitautena. Osassa yksiköistä ongelmat ovat sisäverkon puutteellista kattavuutta ja liiallista kuormittumista. Varhaiskasvatuksen keskustelussa nousi esiin verkkoyhteyden tarpeellisuus myös toimipisteiden piha-alueella työn luonteen vuoksi. Ongelmista oli ilmoitettu eteenpäin Meitalle, mutta niitä ei saatu ratkaistua pysyvällä tavalla. Verkkoyhteyksien kartoitus ulkoisessa ja sisäisessä verkossa sekä ratkaisujen etsiminen luotettavan verkkoyhteyden saamiseksi nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi jokaisella alueella.

Tällä hetkellä jokainen yksikkö on hoitanut oppilaiden laitehankinnat itsenäisesti ja käytössä on monenlaisia laitteitta. Osassa yksiköistä oppilaat saavat henkilökohtaiset laitteet käyttöönsä, joita voivat käyttää myös kotona, ja osassa laitteita käytetään yhteiskäyttöisesti koulupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa sekä 1. ja 2. luokilla käytössä oli pääsääntöisesti iPadit. Alakoulun 3.-6- luokalla oppilaat siirtyvät käyttämään Chromebookia, mutta ajankohta vaihtelee yksiköittäin. Yläluokilla käytössä on lähtökohtaisesti Chromebookit. Lukioihin on hankittu oppivelvollisuuden laajentumisen myöstä Windows-tietokoneita, joista saadut käyttökokemukset ovat myönteisiä. Kesämäen palvelumuotoilukeskustelussa nousi esiin, että iPad vaatii ylläpitoaikaa kymmenkertaisesti Chromebookin ylläpitoaikaan verrattuna. iPadit toimivat yhteiskäytössä hyvin, jos yksittäinen opettaja vastaa ja huolehtii omassa opetuksessaan käytettävien laitteiden ylläpidosta.

Monessa toimipisteessä laitekanta on ikääntynyttä ja on tullut tarvetta hankkia toiminnoiltaan vanhojen laitteiden kanssa yhteensopivia uusia laitteita. Useilla toimipisteillä ole tällä hetkellä ole ajantasaista laiterekisteriä, joten tarkalleen ei tiedetä toimivien, olemassa olevien laitteiden määrää. Yhteishankinnan järjestäminen jakoi keskusteluissa mielipiteitä. Yhteishankinta koettiin puoltavissa puheenvuoroissa mahdollisesti edullisemmaksi isompien hankintamäärien ja hankintaan kuluvan työajan suhteen, sekä laitekantaa eri toimipisteissä yhdenvertaistavaksi, jolloin kaikilla oppilailla on sama laiteosaaminen siirryttäessä koulutasolta toiselle. Yhteishankintaa vastustavissa puheenvuoroissa halutiin hankintaraha toimipisteille ja mahdollisuus päättää itsenäisesti minkälaista laitteistoa tarvitaan opetuksen toteuttamiseen. Yhteishankintaan toivottiin toimipistekohtaista laitteiden valintamahdollisuutta ennakkoon kilpailutetuista laitteista, yhteensopivuuden huomioimista nykyisten laitteiden kanssa sekä kilpailutuksessa huomiotavan, ettei hinta ole ainoa valintaperuste.  Nykyisin käytössä oleva laitehankintaraha 50 € /oppilas/lukuvuosi koettiin liian pieneksi, etenkin pienissä toimipisteissä. 

Henkilöstön laitehankinnan linjaus Windows-laitteisiin puhutti useissa keskusteluissa ja jakoi mielipiteitä. Osa henkilöstöstä kokee Applen laitteet toiminnoiltaan Windows-laitteita paremmiksi ja haluaisivat jatkossakin käyttää Applen laitteita. Keskusteluissa tuli esiin Windows-laitteiden kehittyminen ja käytettävyyden paraneminen, jonka vuoksi ne nähtiin hinta-laatu-suhteeltaan varteen otettavaksi vaihtoehdoksi Applen-laitteille. Esiin nousi myös huomio luokkatilojen laitteiden ja opettajan kannettavan tietokoneen yhteensopivuudesta, kun uusitaan laitekantaa.

Parissa palvelumuotoilukeskustelussa nousi esiin kysymys siitä, mikä on riittävä TVT-osaamisen taso henkilöstöllä ja oppilailla. Koulutustoiveet suuntautuivat pääsääntöisesti arjessa käytettävien laitteiden ja sovellusten käyttöön, mutta myös ohjelmointiosaamiseen ja TVT:n pedagogiseen osaamiseen. Koulutustoiveita esitettiin esimerkiksi Smart-älytaulujen toiminnoista, kielten kuunteluohjelmien editoinnista, sähköposti ja etäopetussovellusten käytöstä, Wilman käyttötoiminnoista, jne. Koulutusten toivottiin olevan lyhytkestoisia ja työn ohessa toteutettavia muutaman tunnin jaksoja. Koulutusten toistuvuus säännöllisesti samoista, arkisista aiheista pidettiin tärkeänä henkilöstön vaihtumisen ja kertauksen vuoksi.

Saimaan Mediakeskuksen TVT-tukijärjestelmä koettiin hyväksi ja toimivaksi. TVT-vastaavien ja digitukihenkilöiden apu toimipisteissä sai kiitosta ja se koettiin tärkeäksi. Digitukihenkilöille toivottiin pidempiä ja pysyvämpiä palvelussuhteita, jotta joka lukuvuosi ei tarvitsisi aloittaa yhteistyötä alusta. Digituen määräaikaisten palvelusuhteiden päättymispäivää toivottiin siirrettäväksi kesäkuulle, jolloin he ehtisivät huoltaa laitteet lukuvuoden päätyttyä valmiiksi ennen seuraavan lukuvuoden alkua. Saimaan Mediakeskuksen tukisivut olivat monelle käyttäjälle vielä uusi asia ja niiden markkinointi käyttäjille koettiin tärkeäksi. 

 

Kehittämiskohteiden nostot alueittain

Varhaiskasvatuksen tavoitteet

  1. Verkkoyhteyksien kartoitus ja korjaukset.
  2. Laitekartoitus ja laitetarpeiden kartoitus.
  3. Laitteille hankintamäärärahan määrittäminen.
  4. TVT-osaamisen kartoittaminen ja TVT-koulutuskalenterin suunnittelu.
  5. Lyhyiden opastusvideoiden ja kirjallisten ohjeiden laatiminen.
  6. TVT-vastaavalle työajan varaaminen.

Joutsenon alueen tavoitteet

  1. Väistötilojen verkkoyhteyden parantaminen mobiilidatalla (Korvenkylä).
  2. Laitetarpeiden kartoitus, hankintatoiminnan linjaaminen ja kehittäminen.
  3. Älytaulujen takuuhuolto (Joutseno).
  4. Laiteinventaarin tekeminen ja sen ajan tasalla pitäminen. 
  5. Digitukihenkilön määräaikaisuuden pidentäminen lukuvuoden päätöstä pidemmälle.

Kesämäen alueen tavoitteet

  1. wKesämäki-verkon kehittäminen.
  2. Ala- ja yläkoulun hankintayhteistyön kehittäminen.
  3. Laitteet oppilaiden käyttöön laiteen elinkaarenmukaiseksi käyttöajaksi.
  4. Keskitetyn tarjouspyyntöjärjestelmän kehittäminen ja hankintayhteistyötä, mutta toimipistekohtainen valinnanvapaus.
  5. Digituen saavutettavuuden kehittäminen.

Kimpisen alueen tavoitteet

  1. Verkkoyhteyksien ongelmien selvittäminen ja korjaaminen.
  2. Luokkien laitteiston yhdenmukaistaminen.
  3. Yhteishankinnan kehittäminen toimipistekohtaisella vapaudella valita laitteet.
  4. Sijaisille lainatietokoneiden hankinta, joissa käyttäjätunnukset verkkopalveluihin.
  5. Sijaisille Wilma-tunnusten nopeampi saaminen.
  6. Digiavustajana palvelussuhteen pidentäminen ja työnkuvan selventäminen opetushenkilöstölle.

Lauritsalan alueen tavoitteet

  1. Verkkoyhteyksien tarkistus ja parantaminen.
  2. Sisäisten verkkojen kattavuuden ja toiminnan kehittäminen.
  3. Lähituen saatavuuden varmistaminen.
  4. Laitteiden hankintaverkoston kehittäminen.
  5. Laiteyhteensopivuuden ja käyttöjärjestelmien yhteensopivuuden huomioiminen. hankinnoissa.
  6. Laitteiden käyttöopastukset ja toimivuuden varmistaminen.

Sammonlahden alueen tavoitteet

  1. Verkkoyhteyksien kartoitus ja parantaminen.
  2. Verkkotulostuksen ongelmien ratkaiseminen.
  3. Vapaaehtoisen yhteishankintamalline kehittäminen.
  4. Yhteistyön kehittäminen laitehankinnoissa alakoulun ja yläkoulun välille.

Kimpisen lukion tavoitteet

  1. Verkon kattavuuden ja kapasiteetin tarkistaminen.
  2. Luokkien laitevarustelun tarkistus ja käytön ohjeistaminen.
  3. Tunnistautumisjärjestelmän kehittäminen, ulkopuolelta tulevien osapuolisten sovellusten kirjautuminen.
  4. Uudistusten aikatauluttaminen ja käyttöönottokoulutukset.
  5. Koulutusmateriaalipankin luominen, jossa lyhyitä, selkeitä opastuksia kuvin ja videoin.
  6. Sovelluskohtaisia koulutuksia ja ongelmien ratkomista.
  7. TVT-osaamisen lähtötason kartoitus ja tarvittavien TVT-taitojen opiskelun suunnittelu.

Lyseon lukion tavoitteet

  1. Verkko-ongelmien kartoitus ja korjaukset.
  2. Laiterekisterin päivitys.
  3. Laitteiden kunnon tarkistaminen säännöllisesti.
  4. Wilman analytiikan käyttöönottaminen.
  5. Käytössä olevien oppimateriaalien kartoitus kursseittain ja laadun arvioiminen.
  6. Ohjelmistokohtaisia koulutuksia /työpajoja eri ominaisuuksiin perehtyen.