Windows 11 -päivityksessä odotettavissa ongelmia. Seuraa tilanteen edistymistä tilannehuoneesta...
Julkaisut

Laaja-alaisen osaamisen treenausta lukiossa tekoälyn avulla

Julkaistu 13.2.2025 Muokattu 13.2.2025

Mitä on laaja-alainen osaaminen lukiossa?

Laaja-alainen osaaminen tarkoittaa tietoja, taitoja ja asenteita, jotka auttavat opiskelijoita toimimaan muuttuvassa maailmassa, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Se ei ole vain yksittäisten oppiaineiden sisältöä, vaan kokonaisvaltaista ajattelu- ja toimintakykyä, joka kehittyy koko elämän ajan.

Laaja-alaiset taidot eivät ala lukiosta – niitä harjoitellaan jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Pienet lapset opettelevat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja ongelmanratkaisua leikin kautta. Peruskoulussa vahvistetaan yhteistyötaitoja, kriittistä ajattelua ja kestävää elämäntapaa. Lukiossa laaja-alainen osaaminen syvenee ja monipuolistuu: opiskelijat oppivat yhdistämään eri tieteenaloja, arvioimaan tietoa kriittisesti, ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja kehittämään itseään aktiivisina kansalaisina.

Näiden taitojen harjoittelu on tärkeää, koska nyky-yhteiskunnassa menestyminen ei riipu vain tiedosta, vaan myös kyvystä soveltaa sitä, tehdä yhteistyötä, ratkaista monimutkaisia ongelmia ja navigoida nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Lisäksi elämän taidot, kuten itsensä johtaminen, resilienssi, tunneäly, ajanhallinta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, ovat keskeisiä tekijöitä yksilön tasapainoisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa​​.

Lukion laaja-alainen osaaminen valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin – olipa suuntana korkeakouluopinnot, työelämä tai yrittäjyys. Kokonaisvaltainen osaaminen kattaa tiedollisen ja taidollisen oppimisen lisäksi kyvyn kohdata elämän monimuotoisuutta, kehittää omia vahvuuksiaan ja toimia vastuullisesti sekä itsenäisesti että osana yhteisöä​.

Laaja-alainen osaaminen ei ole erillinen lisä opetukseen, vaan se on sisäänrakennettu osa lukion toimintakulttuuria ja oppiaineita. Se tekee oppimisesta merkityksellistä ja auttaa opiskelijoita rakentamaan omaa polkuaan kohti tulevaisuutta. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritetään miten laaja-alaista osaamista opetetaan opintojaksoissa ja miten niitä arvioidaan. Laaja-alainen osaaminen on osa formatiivista ja summatiivista arviointia. 

 

Lukion laaja-alainen osaaminen – 6 keskeistä osa-aluetta

1. Hyvinvointiosaaminen – Jaksamista ja itsensä johtamista

Opiskelija oppii tunnistamaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, hallitsemaan stressiä ja ylläpitämään tasapainoista arkea. Hyvinvoiva opiskelija oppii paremmin ja jaksaa kohdata haasteita myönteisellä asenteella.

2. Vuorovaikutusosaaminen – Kohti dialogisuutta

Taito kuunnella, ilmaista itseään selkeästi ja toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Hyvä vuorovaikutus tukee oppimista, ihmissuhteita ja työelämätaitoja.

3. Monitieteinen ja luova osaaminen – Rajat ylittävää ajattelua ja innovointia

Opiskelija oppii yhdistämään eri tieteenaloja, ajattelemaan kriittisesti ja ratkaisemaan ongelmia luovasti. Monitieteinen ja luova osaaminen valmistaa monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja innovaatioiden kehittämiseen.

4. Yhteiskunnallinen osaaminen – Osallisuutta ja vaikuttamista

Tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnan toimintaa, demokratiaa ja oman toiminnan vaikutuksia. Opiskelija oppii ottamaan kantaa, vaikuttamaan ja toimimaan aktiivisena kansalaisena.

5. Eettinen ja ympäristöosaaminen – Kestäviä ja vastuullisia valintoja

Ymmärrys oikeudenmukaisuudesta, kestävän kehityksen periaatteista ja ympäristövastuusta. Opiskelija oppii arvioimaan arvojaan ja toimimaan eettisesti niin omassa elämässään kuin globaalissa maailmassa.

6. Globaali- ja kulttuuriosaaminen – Maailmankansalaisen taidot

Kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä, arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää globaalien ilmiöiden merkitys. Taitoa tarvitaan kansainvälisessä työelämässä ja yhä verkottuneemmassa maailmassa

 

Miten laaja-alaisia taitoja harjoitellaan?

Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on kuvattu laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja paikallisesti määritellään opintojaksoittain, miten eri osa-alueita toteutetaan käytännössä. Opintojaksojen kuvauksiin kirjataan näkyviksi myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteet.

Laaja-alaisten taitojen oppiminen ei ole erillinen lisä oppiaineisiin – ne ovat osa oppiaineita ja kehittyvät niiden sisällä. Taitojen harjoittelu tapahtuu arjessa tekemällä, soveltamalla ja reflektoimalla, jolloin oppija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija. Käytännönläheiset menetelmät, kuten projektityöt, simulaatiot, väittelyt ja monialaiset oppimiskokonaisuudet, yhdistävät oppiaineiden sisältöjä ja auttavat opiskelijaa näkemään yhteyksiä eri tieteenalojen välillä. 

Reflektio, eli oman ajattelun ja oppimisprosessin tarkastelu, on keskeistä: se tukee taitojen siirtymistä koulusta jatko-opintoihin ja työelämään. Kun laaja-alaiset osaamiset sulautuvat osaksi opetusta, ne eivät kuormita oppimista vaan tekevät siitä merkityksellisempää  ja kiinnittyvät arkeen. 

LUKE-verkoston yhteisissä tiimikeskusteluissa pohdittiin, miten laaja-alainen osaamisen karttuminen toteutuu eri lukioissa. Monessa oppiaineessa taidot kehittyvät niin luontevana osana opintojaksoa, ettei opettajan tule aina edes kiinnitettyä huomiota asiaan. Keskusteluissa nousi esiin, että laaja-alaista osaamista voidaan kehittää monin erin tavoin oppitunneilla ja niiden ulkopuolellakin. 

  • yksilötasolla - opiskelun lomassa joko itsenäisissä tehtävissä tai opettajajohtoisesti toimiessa
  • ryhmässä - esim. tunnilla opettajajohtaisissa tehtävissä tai projektitöissä
  • opiskeluyhteisössä - esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisessä, teematoiminnassa kuten vihreä lippu, opiskelijakunnan aktiviteeteissä.

Tällä hetkellä elämme ajanjaksoa, jossa muutoksia tulee niin nopeasti, ettei asioita välttämättä saada suoraan leivottua mukaan jo ennestään hyvin laajoihin opintojaksoihin. Paikalliset valinnaiset kurssit voivat olla hyvä vaihtoehto näissä tilanteissa. Esimerkiksi Otavan nettilukio rakensi kestävän tulevaisuuden kurssin, jossa käsitellään kestävää tulevaisuutta systeemisen ajattelun ja tekoälyn keinoin. https://otavanopisto.fi/aikuislukio/kestava-tulevaisuus/ (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Kun tunnistamme tilanteet, joissa laaja-alaista osaamista karttuu, pystymme myös laajemmassa kuvassa todentamaan laaja-alaisten taitojen karttumisen. 

 

Esimerkkejä menetelmistä:

Hyvinvointiosaaminen

  • Reflektointi ja itsearviointi → Hyvinvointipäiväkirjat, itsetuntemusharjoitukset (esim. unipäiväkirja psykologiassa).
  • Mindfulness ja stressinhallintatekniikat → Hengitysharjoitukset ja keskittymistä tukevat harjoitukset (esim. liikunnassa tai terveystiedossa).
  • Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin analysointi → Data-analyysi oman kehon hyvinvoinnista (esim. sykkeenseuranta liikunnassa).
  • Opiskelutaitojen Itsearviointilomake opiskelijoille (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Vuorovaikutusosaaminen

  • Vertaisarviointi ja palautekeskustelut → Opiskelijat tarkistavat tehtäviä yhdessä, arvioivat toistensa suorituksia ja kehittävät itseään palautteen avulla.
  • Debatit ja väittelyharjoitukset → Argumentaatiotaitojen kehittäminen (esim. äidinkielessä tai historiassa).
  • Roolipelit ja simulaatiot → Neuvottelut, konfliktinratkaisutilanteet (esim. historian YK-simulaatio).
  • Draama ja improvisaatioharjoitukset → Vuorovaikutustaitojen harjoittelu (esim. kielten opetuksessa tai äidinkielessä).

Monitieteinen ja luova osaaminen

  • Ilmiöpohjainen oppiminen → Yhdistetään useita oppiaineita saman aiheen ympärille (esim. ilmastonmuutos luonnontieteissä ja yhteiskuntaopissa).
  • Projektityöskentely ja ongelmalähtöinen oppiminen → Opiskelijat ratkovat tosielämän ongelmia monialaisissa ryhmissä (esim. teknologiainnovaatioiden kehittäminen fysiikassa ja matematiikassa).
  • Design-ajattelu ja luovat prosessit → Innovointi ja prototyyppien rakentaminen (esim. teatteriesitykset, kulttuurivieraillut, kuvataiteen ja matematiikan yhteisprojektit).
  • Hackathonit ja työpajat → Nopean ideoinnin ja luovan ajattelun harjoittelu (esim. yrittäjyyskursseilla tai ohjelmoinnin opetuksessa).

Yhteiskunnallinen osaaminen

  • Mediakriittisyys ja faktantarkistus → Uutisanalyysit, valeuutisten tunnistaminen (esim. äidinkielessä tai historiassa).
  • Kansalaisvaikuttamisen harjoitukset → Aloitteiden laatiminen, koulussa toteutettavat kampanjat (esim. yhteiskuntaopissa tai äidinkielessä).
  • Yritys- ja taloustaitojen harjoittelu → Oman yritysidean kehittäminen (esim. yrittäjyyskursseilla).
  • Simulaatiot ja roolipelit → Poliittiset päätöksentekoharjoitukset, eduskuntasimulaatiot (esim. yhteiskuntaopissa).

Eettinen ja ympäristöosaaminen

  • Tapaustutkimukset ja moraalikeskustelut → Eettiset dilemmat (esim. biologiassa, filosofiassa ja uskonnossa).
  • Kestävän kehityksen projektit → Opiskelijat toteuttavat ympäristötekoja (esim. kierrätysprojektit tai ekologiset laskelmat fysiikassa).
  • Empatiakasvatus ja eettinen pohdinta → Sosiaalisten kokeiden analysointi (esim. psykologiassa).
  • Ympäristöanalyysit ja vaikutustutkimukset → Hiilijalanjäljen laskeminen ja ekologiset valinnat (esim. maantiedossa ja kemiassa).

Globaali- ja kulttuuriosaaminen

  • Kielen- ja kulttuurintuntemus → Kulttuuritiedon vahvistaminen kielten oppimisen osana.
  • Globaali oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet → Ihmisoikeusjärjestöjen toiminnan analysointi (esim. historian ja yhteiskuntaopin tunneilla).
  • Monikulttuuriset vierailut ja opiskelijahaastattelut → (esim. historian ja yhteiskuntaopin tunneilla).
  • Kansainväliset projektit ja yhteistyö → eTwinning ja muut yhteistyöhankkeet eri maiden koulujen kanssa (esim. englannin ja muiden kielten opetuksessa).


Tekoäly opettajan avuksi laaja-alaisten taitojen opettamiseen

Suunniteltaessa laaja-alaisten taitojen harjoittelua osaksi omaa oppiainetta, perinteiset painetut oppaat tarjoavat hyvän pohjan, mutta ne eivät aina vastaa juuri oman ryhmän tarpeisiin tai tue luovaa ideointia riittävästi. Tekoäly tarjoaa suunnitteluun uudenlaista joustavuutta ja ajankohtaisuutta.

Tekoälyn avulla saa nopeasti esimerkkejä ja konkreettisia ideoita siitä, miten laaja-alaisia taitoja voi kytkeä eri oppiaineisiin. Se auttaa rakentamaan opintojaksoja ja oppitunteja, joissa vaikkapa historian opetukseen yhdistetään vuorovaikutusosaamista tai luonnontieteisiin kriittistä ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisua​​. Tekoäly voi tarjota tietoa ja esimerkkejä muista kouluista, joiden ratkaisuista voi ottaa mallia​​.

Jos haluat toteuttaa yhteisopettajuutta tai monialaisia projekteja, tekoälyltä voi saada käytännön vinkkejä siihen, miten muut ovat näitä toteuttaneet​. Tämä helpottaa uusien kokeilujen suunnittelua ja säästää aikaa, kun ei tarvitse etsiä kaikkea tietoa itse.

Lisäksi tekoäly toimii loistavana tukena opetuksen kehittämisessä ja oppimisympäristöjen monipuolistamisessa. Se voi ehdottaa uusia menetelmiä, kuten pelillistämistä, projekteja tai digitaalisia alustoja, joiden avulla oppiminen muuttuu innostavammaksi ja osallistavammaksi​. Arvioinnin osalta tekoäly voi auttaa esimerkiksi itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin suunnittelussa, mikä tukee opiskelijoiden itsenäistä oppimista ja itsetuntemusta​.

Tekoälyn käyttö ei tietenkään korvaa opettajan pedagogista asiantuntemusta tai kokemusta, mutta se tarjoaa arvokasta tukea ideointiin, suunnitteluun ja uusien ratkaisujen löytämiseen. 

Tekoäly on henkilökohtainen pedagoginen assistentti, joka voi auttaa opettajaa ideoimaan, suunnittelemaan ja kehittämään opetusta tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tiivistettynä sen avulla voi muun muassa:

  • Räätälöidä opetuksen juuri oman oppiaineen ja opiskelijaryhmän tarpeisiin.
  • Tukea oppiainerajat ylittävää opetusta ja yhteisopettajuutta.
  • Kokeilla uusia opetusmenetelmiä ja tehdä opetuksesta monipuolisempaa.
  • Kehittää arviointia ja auttaa opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan.

 

Tekoälybotti avuksi 

eOppimiskeskus on tehnyt  esimerkin keskustelunbotista ChatGPT:llä syksyllä 2024 tukemaan laaja-alaisten taitojen opettamista lukiossa. ChatGPT:n sisäiset botit vaativat kirjautumisen, mikäli niitä ei ole upotettu verkkosivuille. Löydät sen osoitteesta

https://bit.ly/lukio-laaja-alaiset-botti (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Vastavanlaisen voi suhteellisen helposti rakentaa myös NotebookLM-palveluun, joka toimii google-tunnuksilla. NotebooLM käsittelee vain sitä aineistoa, mitä sille on syötetty.

Se voi esimerkiksi auttaa:

  • Ideoimaan oppitunteja ja ehdottamaan uusia lähestymistapoja laaja-alaisten taitojen integrointiin eri oppiaineisiin.
  • Antamaan esimerkkejä käytännön toteutuksista, esimerkiksi miten muissa kouluissa on yhdistetty kestävää kehitystä opetukseen tai tehty oppiainerajat ylittävää yhteistyötä.
  • Auttamaan arvioinnin kehittämisessä, esimerkiksi tarjoamalla malleja itsearviointiin tai vertaispalautteeseen.
  • Säästämään aikaa etsimällä ja kokoamalla tietoa, jonka hakeminen ja yhdisteleminen manuaalisesti voisi viedä tunteja.

Tärkeää on muistaa, että botti ei korvaa opettajaa – sen rooli on toimia tukena ja työkaluna, joka helpottaa suunnittelutyötä ja tuo uusia näkökulmia opetukseen. Botti ei myöskään ole täydellinen: se ei aina tunnista kaikkia nyansseja tai osaa arvioida tietoa kriittisesti samalla tavalla kuin ihminen, joten sen tarjoamia ideoita ja ehdotuksia kannattaa tarkastella pedagogisen harkinnan kautta.

 

Esimerkkibotille on syötetty tausta-aineistoksi seuraavat verkossa avoimesti jaetut materiaalit: (linkkit aukeavat uuteen ikkunaan)

Omaa keskustelubottia rakentaessasi, valitse oman lukionne painotukseen sopivia lisämateriaaleja. Muista kuitenkin tarkistaa aineistoihin liittyvät tekijänoikeudet. Julkisesti verkossa olevat aineistot, joihin on merkitty muuntamisen hyväksyvä creative commons-lisenssi, ovat kaikista turvallisimpia tästä näkökulmasta. Kannattaa tutustua mitä aineistoja finna.fi-palvelun kautta löytyy käyttöösi. 

Tässä vielä lisäksi muutamia mielenkiintoisia aineistoja, jotka ovat kuitenkin tekijänoikeuksilla suojattu. (linkkit aukeavat uuteen ikkunaan)

 

Erilaisia tapoja hyödyntää tekoälyä 

Promptaaminen eli kehoitteiden antaminen tarkoittaa kysymysten ja ohjeiden muotoilua siten, että saat täsmällisiä ja laadukkaita vastauksia tekoälyltä. 

Näin saat parhaan vastauksen?

  1. Ole tarkka ja yksityiskohtainen
  2. Käytä roolittamista ("Olet opettaja...")
  3. Pyydä esimerkkejä ja käytännön sovelluksia
  4. Määrittele vastausmuoto (lista, taulukko, essee)
  5. Tarkenna aihetta ja rajaa, jos vastaus on liian laaja
  6. Pyydä eri näkökulmia tai vaihtoehtoja
  7. Pilko monimutkaiset kysymykset osiin
  8. Kokeile eri sanamuotoja, jos vastaus ei ole sopiva
  9. Iteroi (jatka vastausta ja pyydä tarkennuksia)

1.Ole tarkka ja yksityiskohtainen

  • Hyvin muotoiltu kehote (prompti)  kertoo kontekstin, tavoitteen ja mahdolliset rajoitukset.
  • Kerro tarkasti, mitä haluat, miten haluat ja millaisessa muodossa.
  • Esimerkkikehote: “Selitä, miten laaja-alaiset taidot näkyvät lukion opetussuunnitelmassa ja anna kolme konkreettista esimerkkiä niiden soveltamisesta eri oppiaineissa.”

2.Käytä roolittamista

  • Voit antaa tekoälylle tietyn roolin, jotta vastauksesta tulee asiantuntevampi.
  • Esimerkkikehote: "Olet lukion opettaja, joka suunnittelee laaja-alaisia taitoja tukevia tehtäviä eri oppiaineisiin. Anna konkreettisia esimerkkejä matematiikan ja historian tunneille."

3.Pyydä tiettyä vastausmuotoa

  • Määrittele, miten haluat vastauksen esitettävän. Tämä tekee vastauksesta helpommin hyödynnettävän.
  • Esimerkkikehotteita:
    •  "Listaa 5 tapaa, joilla laaja-alainen osaaminen voi näkyä äidinkielen opetuksessa."
    • "Kirjoita ohjeet oppimistehtävään, joka tukee vuorovaikutusosaamista lukiossa."
    • "Anna taulukko, jossa näkyy eri oppiaineiden yhteys kestävään kehitykseen."

4.Pyydä esimerkkejä ja käytännön sovelluksia

  • Konkreettiset esimerkit tekevät vastauksista käyttökelpoisempia.
  • Esimerkkikehote: "Miten lukiolaiset voivat harjoitella kriittistä ajattelua historian tunneilla XX-opintojaksolla, kun työstämme aihetta Y? Anna kolme käytännön esimerkkiä harjoituksista." 

5.Rajoita ja tarkenna aihetta

  • Jos vastaukset ovat liian yleisiä, lisää rajoituksia.
  • Esimerkkikehote: "Kerro, miten laaja-alainen osaaminen näkyy LOPS 2019 -asiakirjassa, mutta keskity vain hyvinvointiosaamiseen."

6.Pyydä eri näkökulmia tai vaihtoehtoja

  • Jos haluat kattavamman vastauksen, pyydä eri näkökulmia.
  • Esimerkkikehote: "Selitä, miten laaja-alainen osaaminen vaikuttaa oppimiseen lukiotasolla. Anna sekä opettajan että opiskelijan näkökulma."

7.Pilko monimutkaiset kysymykset osiin

  • Jos tarvitset syvällistä tietoa, kysy asiaa vaiheittain.
  • Esimerkkikehotteita: 
    • "Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa lukion opetussuunnitelmassa?"
    • "Miten sitä arvioidaan eri oppiaineissa?"
    • "Anna esimerkki siitä, miten laaja-alainen osaaminen voidaan yhdistää yhteiskuntaopin opetukseen."

8.Käytä "jatka tästä" -tekniikkaa

  • Jos vastaus jää liian yleiselle tasolle, voit pyytää tarkennusta.
  • Esimerkkikehote: "Voitko selittää tarkemmin viimeisen kohdan ja antaa käytännön harjoituksen siihen?"

9.Kokeile eri sanamuotoja

  • Jos et saa haluamaasi vastausta, muotoile kysymys eri tavalla.
  • Esimerkkikehotteita: 
    • "Miten lukion opetussuunnitelma tukee yrittäjyyskasvatusta?"
    • "Anna esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen käytännön sovelluksista lukiossa."

10 Yhdistä eri tekniikoita monimutkaisiin kysymyksiin

  • Käytä yhdistelmänä roolittamista, esimerkkien pyytämistä, rajoittamista ja vastausmuodon määrittelyä.
  • Superprompti-esimerkki:
    "Olet kokenut lukion opettaja, joka suunnittelee opetusta laaja-alaisiin taitoihin liittyen. Kerro, miten historian XXX- opintojakson opetuksessa voidaan harjoittaa kriittistä ajattelua. Anna kolme esimerkkiä oppimistehtävistä ja selitä, miten ne voidaan arvioida."

11.Esimerkkejä kehotteista (prompteista) - näillä pääset alkuun:

Yleinen kehote (prompti) laaja-alaisten taitojen harjoitteluun oppiaineittain:

Miten voin integroida laaja-alaiset taidot [oppiaine] opetukseen lukiossa? Anna konkreettisia harjoituksia, jotka tukevat opiskelijoiden [valitse laaja-alainen taito] kehittymistä."

Esimerkkejä opintojaksokohtaisista kehotteista (promteista):

"Miten äidinkielen opetuksessa voi kehittää opiskelijoiden [laaja-alainen taito, esim. kriittinen ajattelu, vuorovaikutusosaaminen] opintojaksolla [Anna tähän opintojakson nimi tai lyhenne]? Anna kolme erilaista harjoitusta."

"Miten matematiikan opetuksessa opintojaksolla [Anna tähän opintojakson nimi tai lyhenne] voi vahvistaa opiskelijoiden [laaja-alainen taito, esim. ongelmanratkaisukyky, eettinen ja ympäristöosaaminen]? Suunnittele harjoitus, jossa opiskelijat soveltavat tätä taitoa käytännössä."

Jos haluat yhdistää useita oppiaineita, kokeile:

"Miten voin suunnitella monitieteisen projektin, jossa opiskelijat harjoittelevat [laaja-alainen taito]? Mukana tulisi olla ainakin [opintojakso 1] ja [opintojakso 2]."

Jos haluat ohjeita arviointiin, kokeile:

"Miten voin arvioida opiskelijoiden [laaja-alainen taito] oppimista [opintojakso ja aihe] tunnilla? Anna esimerkkejä käytännön arviointimenetelmistä."

Tekijät: Kaisa Honkonen, Piia Keihäs ja Heikki Laivamaa

 



Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätilanteiden ehkäisemiseksi Lappeenrannan lukiossa
Jaa sivu: